Kauhajoen Nuorisoseura
Vireä nuorisoseuramme on perustettu 1895, ja nukkui Ruususen unta 1960-luvulta 1990-luvun alkuun saakka, jolloin se herätettiin uudelleen henkiin. Seuran tarkoitus on tarjota jäsenilleen mahdollisuus kehittää sekä henkistä, kultturellia että ruumiillista hyvinvointiaan.
Kauhajoen nuorisoseuralla on ollut ja on edelleen merkit-
tävä panos kaupunkimme kulttuuritoiminnalle. Joka kesä Sotkanpesässä esitetään uusi näytelmä, jota katsomaan tulee katsojia ympäri Etelä-Pohjanmaata, Satakuntaa ja Pirkan-
maata. Parhaimmillaan pihassa on ollut 10 linja-autoa, ja tietysti henkilöautot päälle. Teemme nuorisoseurana omalta
osaltamme Kauhajokea tunnetuksi.
Teatteritoiminta onkin keskeinen osa nuorisoseuran toimintaa; Teatteri Kajo on toiminut jo 40 vuotta ja tuottanut 70 upeaa näytelmää.
Julkaisemme myös Taimi-nimistä seuralehteä jonka viimeisimmän numeron löydät klikkaamalla kuvaa.
Kauhajoen Nuorisoseuran historiaa
Nuorisoseurallamme on ollut erittäin merkittävä rooli yleisen kirjastotoiminnan synnyttämiseen sekä musiikkiin, soittoon, lauluun ja teatteriin liittyvän harrastustoiminnan edellytysten luomiseen. Alla on Mari Hakan laatima lyhyt Kauhajoen Nuorisoseuran historia.
1895
Kauhajoen Nuorisoseura on perustettu syyskuun kahdeksaspäivä 1895. Tähän 125 vuoteen mahtuu melkoisen paljon. Jutustelin Jaakko Hallivuoren, Kauhajoen nuorisoseuran nokkamiehen kanssa näistä kuluneista reilusta sadasta vuodesta.
Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin aloittaa käsinkirjoitetun lehden toimittaminen, ja tälle lehdykäiselle annettiin vaatimaton nimi; Taimi. Jaakko ei tiennyt mistä tämä nimi tulee, ja itse arvelisin sen kuvaavan kasvua. Koska sitähän Nuorisoseura toiminta on. Kulttuurista harrastustoimintaa jonka tavoite on edistää kansakunnan kokonaisvaltaista kasvua ja aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Huomiota ansaitsee myös se että ensimmäisessä kokouksessa päätettiin perustaa myös nelihenkinen mies-kvartetti jonka tarkoitus
oli esittää moniäänistä laulantaa seuran kokouksissa ynnä iltamissa. Ilmeisesti kokoonpano oli onnistunut sillä Tauno Aro kertoo kirjoittamassaan seuran 50-vuotis historiikissa erään tyttösen huokailleen iltamien jälkeen kotonaan itkien ”voi ie ku ne pani koriasti, ie ku ne pani koriasti...”
Ensimmäinen nuorisoseurantalo Rientola on vihitty käyttöön toinen tammikuuta 1898. Ennen sitä, talossa on pidetty muutamia kokouksia sekä vuosijuhla elokuussa jossa ohjelmanumerona oli muun muassa niin kuin mielenkiintoinen kuin kananmunien syönti. Sääli että voittajan syömästä määrästä ei löydy merkintöjä pöytäkirjoista. Saattaisivat nykyiset ravintosuositukset tuntua määrien suhteen kovin niukoilta. Rakennusta varten tarvittiin kuitenkin rahoitusta mutta lainan antaja J.Antila ei sitä suostunut nuorisoseuran nimiin antamaan ryhtyivät kaksi seuran johtomiestä F.S Risku ja T.W. Havunen ottamaan melkoisen riskin siten että Risku sitoutui velalliseksi ja Havunen takaajaksi. Summa oli 12 000 silloista markkaa ( vastaa nykyisellään noin 60 000 euroa) Lisäksi lahjoituksena saatu tontti oli kovin ahdas, Havunen hankki vielä ajan henkeen ”pullodiplomatialla” käyttöoikeuden jäljellä olevaan puiston osaan joka myöhemmin liitetiin osaksi tonttia. Kahnauksilta ei vältytty erään rajanaapurin kanssa, josta myöhemmin tuli nuorisoseuratyön kannattaja. Silloin kun tontin raja oli rakennuksen porraspäässä Uhkasin hän rakentaa erään sangen tarpeellisen pikkuhuoneen tonttien rajalle peräseinä etuovea päin. Tarkoittaen perinteistä ulkohuussia. Käyttöön vihkimisen ohjelma oli seuraavanlainen: Alkusoitto, Isonkyrön soittokunta. Niilo Mantereen kirjoittaman juhlarunon lausui opettaja Joh. Leppänen. Seurasi torvisoittoa ja juhlapuhe. Soittoa ja näytelmä Roinilan Talossa. Harjankylän sekakuoron esitys ja lisää puheita, laulua ja kuvaelmia. Tunnelma oli arvokas ja yleisömenestys sillä paikalle oli kokoontunut noin 300 henkilöä. Juhlia jatkeen vielä seuraavanakin päivänä jolloin nuoriso sai jo tanssia ja iäkkäämpi kansanosa kilistellä tyytyväisinä totilasejaan. Vuonna 1898 on perustettu myös torvisoittokunta.
Amerikansuomalainen Soittokunta Louhi vieraili Kauhajoella vuonna 1920
Äitienpäiväjuhla
1944
Toimintaa alettiin elvyttää sodan jälkimainingeissa. Ensimmäisiä tehtäviä oli rintamamiesten kotiinpaluu juhlien järjestely. Pääjuhla pidettiin kunnallistalossa ja yhdellätoista kansakoululla pitäjän eripuolin vastaavia tilaisuuksia. Juhliin kutsuttiin lähimpine omaisineen sotaväestä vapautuneet kauhajokiset, rintamalotat, invalidit sekä sankarivainajien omaiset. Maatalousnaiset toimittivat juhlien ravintolapuolen, saaden kunnanlta 2000 markan avustuksen.
Nuorisoseuratoiminta ajautui 60-luvulla laskusuhdanteeseen, liekö johtunut television tulemisesta ja säännöllisten televisiolähetysten alkamisesta vuonna 1958. Kauhajoen nuorisoseura nukkui ruususen unta kuusikymmenluvulta vuoteen 1990 jolloin tammikuussa Jaakko Hallivuori piti perustamiskokouksen kutsuen vanhat johtokunnan jäsenet kokoukseen.
1964
Kauhajoen nuorisoseura ry myi Kauhajoen kunnallistaloyhtiön yhtenä osakkaana Kauhajoen kunnalle 5/23 osaa kunnallistaloyhtiön hallinnassa olleista Rientola 1 ja Rientola 2 tiloista. Sillä ehdolla että Kauhajoen nuorisoseura saa vapaan käyttöoikeuden kerran viikossa seura ja kokoustoimintaa varten.
Vanha Rientola
1973
Kauhajoen nuorisoseura hankki Kauppisen majan Sotkasta. Siis sen pienen punaisen tuvan kesäteatterin katsomon laidalta jossa nykyään kesäteatterin väki valmistautuu näytöksiin ja säilyttää tarpeistoaan. Jyllinkosken sähköltä pyydettiin maksutonta sähköliittymää perusteella ”Kauhajoki on suuri sähkönkuluttaja ja näin suuri tulonlähde yrityksellenne...” ja tuolloin Kauppisenmaja vuokrattiin oli Kunto Sotka ry:lle joka tarvitsi päämajan. Vuokrasopimus tehtiin 50:ksi vuodeksi ja Kunto Sotka ry kunnosti mökin pihapiireineen. 17.2.1993 Kauhajoen nuorisoseura on ilmoittanut halukkuutensa purkaa vuokrasopimus, ja ottaa tila omaan käyttöönsä sillä Kunto Sotkan käyttötarve on vuosienvarrella vähentynyt.
Suutari Vilhunen 1983
1994
Vuonna 1994 tuotiin ensimmäinen maakuorma Puistotietä pitkin. Kaikkiaan maakuormia tuotiin noin 400. Vasta Jaakon näyttämistä valokuvista huomasin että maata sinne on tuotu, kesäteatterin maasto on sellainen että itse olen aina olettanut sen olleen sopiva rinne jonne on katsomo rakennettu. Pohjalla on isoja pölkkyjä ja istuin osat on laudoitettu. Nykyään katsomo on katettu ja istuin mukavuutta lisää muoviset penkit. ei jää enää tikkuja takapuoleen. Myös Kesäteatterin ulkopuolelta löytyvät tervetulotoivotus kyltit ovat alkuperäisiä. Ensimmäinen Sotkanpesässä esitetty kesäteatterikappale oli 1995 Puukko junkkarit. Näytelmässä oli Jorma Panulan musiikki. Jaakko kertoo Jorman tulleen väliajalla taakse ja sanoneen ”Perkeles poijat kun menöö hyvin!”
Jaakko ja Paavo Hallivuori ovat saaneet kolmannen ProKauhajoki mitalin vuonna 1995 Sotkanpesän kesäteatterin rakentamisesta. Niitä jaettiin silloin vain silloin tällöin, kahta kolmea kymmeneen vuoteen. Veljekset ovat tehneet suuren työn Nuorisoseuran hyväksi.
Haastattelija ja kirjoittaja
Mari Haka
